Bodybuilding ja fitness harrastuksena ja työnä

Bodybuilding eli kehonrakennus tarkoittaa kehon lihasten harjoittamista, jonka päämääränä on saavuttaa lihaksikas mutta toisaalta mahdollisimman vähärasvainen vartalo. Kehonrakennus on suosittu harrastuslaji, ja siinä voi kilpailla sekä harrastajana että ammattilaisena. Kilpailuissa tuomaroidaan paitsi lihasmassan määrää, myös kehon rasvaprosentin alhaisuutta ja lihasmassan jakautumisen tasapainoisuutta.

Kehonrakennuksen historia

Voimaharjoittelu ei ole lajina mitenkään uusi ilmiö, sillä jo antiikin kreikkalaiset harjoittelivat painojen avulla. Nykymuotoonsa kehonrakennus alkoi kehittyä kuitenkin vasta 1800-luvun lopulla. Lihaksiaan esittelevä "voimamies" on vielä nykyäänkin monessa yhteydessä esitelty ihannemiehen malli, kun taas naisten osalta suhtautuminen lihaksikkuuteen on vaihdellut vuosikymmenten saatossa merkittävästi. Laihuutta ihannoivien vuosien jälkeen naisihanne onkin nykyään sporttisempi ja lihaksikkaampi, mikä on osaltaan vuosikymmenen valloilla olleen fitnessbuumin seurausta.

Kehonrakennuksen ja fitness-urheilun suhde

Kehonrakennuksesta poiketen fitness-urheilun lajeissa mitataan usein lihasten lisäksi myös kehon toiminnallisuutta. Kehonrakennuksessa keskiössä on lihasten koko ja lihaserottuvuus, mutta fitness-lajeissa keskitytään lihaksiston ulkonäköön, harmoniaan ja toiminnallisuuteen. Laji sisältää monia alalajeja, joista erityisesti bikini fitness on tullut suuren yleisön tietoisuuteen lajin saaman suosion vuoksi. Myös fitness-lajeissa voi kilpailla sekä amatööri- että ammattilaistasolla, kuten tällaisessa Suomessa järjestettävässä kilpailussa.

Kehonrakennus ja fitness ovat harrastuksia, jotka vaativat omistautuneisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Harjoittelu edellyttää kurinalaisuutta ja tarkan ruoka- ja treeniohjelman noudattamista. Hyvää harjoitusta itsehillintään ja kurinalaisen elämän harjoitteluun voi löytyä esimerkiksi netin rahapeleistä. Niistä voit lukea lisää täältä. Periaatteessa kuka tahansa voi ryhtyä harrastamaan näitä lajeja, mutta käytännössä esteeksi saattaa nousta liian haastava elämäntilanne tai sairaudet, jotka rajoittavat esimerkiksi harjoittelua liiassa määrin.

Olipa kyse sitten tavoitteellisesta harrastuksesta tai ammattimaisesta toiminnasta, opettavat molemmat lajit kurinalaisuutta ja auttavat pitämään huolta omasta fyysisestä kunnosta. Vaikka mahdollisimman alhaisen rasvaprosentin tavoittelua joskus kyseenalaistetaankin, on keskustelussa hyvä muistaa se tosiasia, että rasvaprosenttia lasketaan vain kisakunnon saavuttamiseksi. Tavoitteena ei ole säilyttää kisakunnon edellyttämää rasvaprosenttia ympäri vuoden.